TIEDOTE:OPISKELIJOIDEN IDEAKILPAILU SAVONIAN IISALMEN KAMPUKSELLA

Savoniassa oppimista ohjaa OIS-ajattelu (Open Innovation Space). Siinä yhdistyvät uudistava oppiminen ja opetus sekä työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämistoiminta. Opiskelija nähdään aktiivisena toimijana, joka työskentelee erilaisissa tiloissa, ryhmissä ja verkko-oppimisympäristöissä. Eri alojen opiskelijat, opettajat, tutkimus- ja kehittämispalvelujen henkilöstö sekä työelämän edustajat yhdessä ratkaisevat käytännöstä nousevia erityyppisiä tehtäviä. Tällä tavoin opiskelussa yhdistyvät teoria ja käytäntö.

Tätä toimintaa tukevaa yrittäjyys- ja innovaatiotoimintaosaamista on kehitetty Yrittäjyys ja innovaatiot -osaamiskeskittymässä. Savonian kaikilla koulutusaloilla toteutettiin loka-marraskuussa 2010 yhtenä pilottina ns. Y-päivä (eli yrittäjyys- tai yritteliäisyyspäivä).  Iisalmen kampuksella Y-päivän toteutustavaksi muotoutui kampuksen opiskelijoille pidettävä Idea-Camp -tapahtuma (http://oiscamp.blogspot.com/) ja avoin ideakilpailu.  Idea-Campin ja Ideakilpailun tavoitteena oli antaa opiskelijoille mahdollisuus tuoda käyttäjälähtöisiä aiheita monialaisesti osaksi opetusta ja hanketoimintaa. Tapahtumissa esiin tulleiden aiheiden hyödyntäminen opetuksessa ja hanketoiminnassa jatkuu vuonna 2011 osana OIS- hanketta (www.ois10.blogit.fi ). Tarkoitus on siirtää esitetyt ideat koulutuksen opetussuunnitelmaan ja yhteistoiminnallisesti kehittää uusia käytäntöjä työelämään.

 Ideakilpailussa etsittiin työhön tai opiskeluun liittyviä kehittämisideoita. Idean saattoi esittää ryhmä, pari tai yksittäinen opiskelija. Tänä vuonna palkittiin kolme ehdotusta tasavertaisina. Palkinnon saivat Päivi Ruuska, Anne Tolonen ja Jaana Kärki, kaikki ovat sosiaalialan opiskelijoita. Ideat liittyvät ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen ja olivat kiinnostavia ja toteuttamiskelpoisia.

Kukin sai rahapalkintona 200 €! Onnea voittajille!  

MITEN IDEA-CAMP ONNISTUI? MITÄ TEKISIMME TOISIN?

Iisamen kampuksella pidettiin 10.11.2010 IDEA-CAMP, johon osallistui 100 opiskelijaa ja 10 opettajaa. Miten Camp mielestänne onnistui ja mitä seuraaavalla kerralla tekisimme toisin?

Ryhmä 7:Ympäristöystävälliset energiaratkaisut

Teema:  Ympäristöystävälliset energiaratkaisut/ Miika Kajanus

 Raakaversio 1

Vesistöjen energiavarojen käyttö

Aaltoenergia

Usvan hyödyntäminen

Lämpöenergia

Virtausenergian talteenotto ilman patoamista (1)

-energia taloudellinen lukujärjestys

Sadevesien hyötykäyttö (2)

-kirkkovene

Raakaversio 2

Valtion tuki lisää ympäristöystävällisten tuotteiden/ideoiden taloudellista kannattavuutta (3)

-verohelpotukset

-syöttötariffi

-lämmitys/energiamuotuki

-byrokratian yksinkertaistaminen (4)

 Kansalaisten ohjeistaminen

- puolueettomat tutkimus/kehityshankkeet

-valtiolta lisää tukea koulujen ympäristöystävällisyyteen

Raakaversio 3

Energiataloudellinen talli

-hyvät, turvalliset, tarvittaessa uusittavat rakennusmateriaalit

-passiivitalo, talli

-eläinten lämmön hyötykäyttö

Lantalämmityksen laillistaminen (5)

-eläinten päivittäisen liikunnan tuottama energia talteen (juoksumatto)

Lämmönvaihdintenkäyttö ilmanvaihdon yhteydessä (6)

Aurinkokeräimet lämmityksen apuna (7)

Raakaversio 4

-jätemuovin polttaminen pienlämpölaitoksissa

-kierrätysmateriaalista valmistetut ratsastus- ja ajovaatteet, loimet yms.

-pakkausmateriaalin vähentäminen

- uusien pakkausmateriaalien kehittäminen

-kierrätyspaperipussit

-tavaroiden keston pidennys

-polttoteknologian tukeminen

-polttokattilat tavallisille kansalaisille

Raakaversio 5

Elintarvikkeiden (ruokajätteiden) hyötykäyttö

-kaasuunnutus àkaasuturbiiniàsähköä + lämpöä

Opiskelijan energialaskuri (8)

-lähiruuan suosiminen àlaatu, parempi säilyvyys

-eloperäisten jätteiden poltto

Jätteiden ja bioenergian yhdistäminen (9)

-kompostoinnin kehitys

Raakaversio 6

Voimansiirto suoravedoksi

-taajuusmuuttaja

-paikallinen energiatutotanto (10)

-sähkömoottori(hiiletön teknologia)

-vety                    

Elektroniikan käyttörajoitus (koulu, koti, työ)

-pientuulivoimalat kotitalouksiin

-lähienergia, energiaosuuskunnat

-sähkönsiiirron kehitys

Raakaversio 7

Turboahtaminen

Paloilman hyötysuhteen parantaminen

-turbiinimoottori

-lämmöneristys

energiataloudellinen ravirata-konsepti

-energiaa tuttava hevoskärri(dynamo)

-dynamoiden hyötysuhteen parannus

seur. sivulla raakaversioiden kehittämistä konsepteiksià

KONSEPTIT

KONSEPTI 1:

ENERGIALASKURI-laskee opiskelijan koulussa, kotona ja harrastuksissa ym. käyttämän energian (tietokoneen sähkönkulutus, valot…)

-laskurin kehittämisessä voidaan käyttää opiskelijoita

-voi toimia opetusvälineenä

-muokkaa elintapoja ja asenteita, opiskelijoiden kautta voidaan vaikuttaa myös muihin ihmisiin

tavoitteena energiataloudellinen tulevaisuus

KONSEPTI 2:

LÄMMÖNVAIHTIMIEN HYÖDYNTÄMINEN ILMANVAIHDON YHTEYDESSÄ

-          maatiloille, hevostalleille, tehtaille

esim.viljankuivaamot, konepajat

-poistoilman lämmön talteenotto ja hyödyntäminen

·         Asuintalon lämmitys

·         Kuivaamossa imuilman esilämmitys poistoilman lämmöllä

-myyntimahdollisuudet ? vrt. kaukolämpö

KONSEPTI 3:

-jätteiden ja bioenergian yhdistäminen hyötykäyttöön

·         lämpöä, sähköä, kompostia

·         paikallisten/valtakunnallisten jakeluverkostojen avulla

·         meille kaikille

Ryhmä :6. Työhyvinvoinnin tai työturvallisuuden edistäminen

Campin vetäjä: Kati Partanen
Näytetyt herätteet:
Ketonen & Myllyrinne - Koeaika: http://www.youtube.com/watch?v=vn8Ew-gJgwk&feature=related
Kovat miehet: http://www.youtube.com/watch?v=dMEVAuFSuo0%20
Kovat miehet 2: http://www.youtube.com/watch?v=vOwvhKdYguk&feature=related
Mitä ihminen tarvitsee? http://www.youtube.com/watch?v=s9gmevQBjYY&NR=1

Tiimi nro 1 (Saija, Saila, Roosa, Jenni, Laura, Marita SHOSQ): työssä jaksaminen

pohjalla opiskelijoiden ideat:

-          ymmärtää omat rajat

-          ajanhallinta

-          säännölliset työajat

-          henkinen ja fyysinen jaksaminen, työssä jaksaminen

-          asenne, motivaatio

Työn haastavuus ja kiinnostavuus (mahdollisuudet esim. muualla)

Oman työn arviointi, kehitys

hampurilainen (palautemalli)

riittävästi unta, vapaa-aika, liikunta, itsearmo

yhteishenki: esimies, työtoverit -> ongelmat on yhteisiä, ei kilpailua

è työn inhimillisyys: työajat, tavat, vapaa-aika; tasapuolisuus; palkkaus kohdallaan; resurssit kohdallaan

Mitä osatekijöitä kuuluu työn inhimillisyyteen?

-          resurssit kohdillaan (tarpeeksi työntekijöitä , tarvikkeita)

-          työaika -> työilmapiiri, ”henki” -> vertaistuki

-          vapaa-aikaa riittävästi -> lepo, työaika ja vapaa-aika tasapainossa (valittiin tärkeimmäksi)

-          palkkaus

-          ammattiliitto (asioiden ajaja, edistäjä)

-          mielekkyys

-          ergonomia

-          työnjako tasaista

Mitä pitäisi tehdä, että vapaa-aikaa jäisi riittävästi?

-          iltavuoron jälkeen ei mennä heti aamuksi töihin

-          töitä tehdään vain töissä

-          riittävästi työntekijöitä

-          töiden delegointi, organisointi, luottamus muihin, perehdytys

-          ei pätkävuoroja ennen yövuoroa

-          ”huilitauko” esim. pieniä unia varten tai unitia, vapaa-ajastakin maksettaisiin palkkaa

-          ylityöt ”ilmaista” työtä

-          enemmän kuin yksi vapaapäivä kerrallaan, varsinkin yövuorojen jälkeen

-          omapäätösvalta lomien suhteen

-          avunanto, töiden jako, joustavuus

-          liikunta- ja kulttuurisetelit, tykyliikunta

-         

Mitä? työvuorojen järjestäminen

Mitä? Työvuorojen järjestäminen

Kenelle? Esimiehille, päättäjille

Miten? Työaika ja vapaa-aika tasapainossa. Ei ylitöitä. Työntekijöiden lisääminen. Liittojen toimihenkilöt avainasemassa.

Missä? Työpaikoilla, ylemmillä tahoilla.

Tiimi nro 2 (Marika, Marjut, Katja, Jenni, Paula ja Kirsi): turvallisuus, ammattitaito

pohjalla opiskelijoiden ideat:

-          turvallisuus

-          perehdytys

-          ammattitaito

-          ergonomia, ergonomian parantuminen

-          laiteturvallisuus

-          hyvä ammattitaito, jota pitää ylläpitää

-          perehdyttäminen; toisesta huolehtiminen, pelastussuunnitelma, vahinkojen välttäminen

Osaaminen, tieto&taito, ammattitaito

vireystila

laitehuolto, tarkoituksenmukaiset laitteet

työskentelypinnat

oikea vaatetus

ergonomia

perehtyminen laitteen toimintaan, riittävästi aikaa perehtyä

työtilat

vastuun kantaminen ja jakaminen

vireystila

Miten saadaan/ylläpidetään sellainen ammattitaito, että työturvallisuus paranee?

Mitä?

-          ergonomia

-          ajanhallinta

-          tiedon soveltaminen

-          jatkuva kouluttautuminen

-          kyseenalaistaminen, kriittisyys

-          avoin mieli, kokeilunhalu

-          verkostoituminen, yhteistyö

-          kiinnostus, asenne

-          tiedon jakaminen, kokemusten jakaminen

-          nykyaikainen teknologia ja tiedon hankinta,

Kenelle?

-          kaikille ammattiryhmille

-          työnantajille sekä työntekijöille

Miten?

-          lainsäädäntö (määrärahat)

-          oma motivaatio

-          ammattitaidon tärkeys

-          työnantajan aktiivisuus

Missä?

-          koulussa

-          työpaikalla

-          kursseilla

-          omassa päässä

Tiimi nro 3 (Sini, Anne-Maria, Varpu, Mikko, Pekka, Chris, Jaakko Anni, Anni-Katariina) : ilmapiiri, yhteistoiminnallisuus

pohjalla opiskelijoiden ideat:

-           riittävät tauot, levot, lomat; elämä työn ulkopuolella, yhteistoiminnallisuus

-          vapaa-aika, koululle vapaa-ajan tilat, hyvä ryhmähenki

-          liikuntatunnit kouluun/korkeakouluun, lisää fyysistä ja henkistä jaksamista

-          työilmapiiri, ryhmähenki, henkinen jaksaminen

Maanviljelijöille liikuntasetelit

Halvempi kahvila/ruokala

työ ei seuraa kotiin

opiskelijoille vapaa-ajalle viettotiloja

ilmapiiri

opiskelijoilla on tiiviit koulupäivät -> liikuntaa tulisi edes koulussa

liikuntapäiviä, liikuntatunnit pakollisiksi

mielenterveysongelmiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota

mielenvireyden ylläpitäminen niin koulussa kuin töissä

lisää vapaaehtoista ryhmätoimintaa, mutta myös pakollista, koululla päivällä

Ilmapiiri – mitä osatekijöitä sisältää?

-          Vuorovaikutus (valittu tärkeimmäksi)

-          Hyvät työolosuhteet

-          avoin ja paineeton ilmapiiri

-          tasapuolisuus

-          työn ja vapaa-ajan tasapaino

-          hyvä työmoraali

-          keskinäinen kunnioitus

-          hyvä johto

-          selkeät ja saavutettavat tavoitteet

Mitä vuorovaikutukselle pitäisi tehdä, että ilmapiiri paranisi?

-          yhteistoimintapäivä: kilpailut ryhmäpelit, retkipäivä, kylpyläpäivä, ruokailu ravintolassa

-          piirileikkejä: leikkejä työhön, kahvitauolle esim.

-          ryhmätyöskentely: avoimuus ja toisten huomioon ottaminen

-          palaute: rakentava hampurilaispalaute (positiivinen, kehitettävää, positiivinen kokonaisarvio)

-          erilaiset koulutukset

-          pikkujoulut ja vastaavat

-          yhteisiä liikuntaryhmiä

-          joustavuus ja avunanto

Mitä? Työilmapiiri hyväksi

Kenelle? Työelämään ja opiskeluun

Miten?

-          Työn ja vapaa-ajan tasapaino

-          yhteistoimintapäivät, virkistystoiminta esim. pikkujoulut

-          palaute, hampurilaispalaute, selkeät ja saavutettavat tavoitteet

-          ryhmätyöskentely

-          joustavuus ja avunanto, keskinäinen kunnioitus

Ryhmä 5:Liiketoimintamahdollisuudet Green Care –alalla

Campin vetäjä: Risto Kiuru
Menetelmät: Green Care YouTube videot: http://www.smts.fi/greencare/mtt.pdf,
ideakävely (Iisalmen tiloissa), ryhmätyöskentelyä, välillä avointa ideoiden koontia seinälle, jatkoideointia, draaman käyttöä (eri asiakasroolit ja palveluiden tarjoajat), yhteenveto blogiin 


Ryhmä punainen: Sami T, Tarja K,Päivi K, Anne K, Marja G-R

• yhteistyö jo kunnassa toimivien tahojen kanssa
• savi olki talo elementit
• savusaunan teko työ
• vanhusten perinteisten ruokien lelujen leikkien opetus
• monikulttuurisuus ja niiden sopeuttaminen suomeen
• uusioperhe leirin videointi alku ja loppu
• agri survival kaupunkilaisperheiden maataloustehtävien ja hupien teko. puhelinäänestyksellä pudotus
• karaoke
• rajat ja säännöt saa valita itse rangaistuksen leirillä
• koulusta erotettu oppilas päiväohjelma tarkat säännöt
• hyvän huomaaminen ja tukeminen
• eläimet ja kasvit terapeuttina
• tarpeellisen tekemisen tunne vanhuksille
• tilkkutyöt
• käsityöt
• peltoralli
• käsityöt
• halon hakkuu
• puuverstas
• leipominen
• marjastus
• retkeily
• elämyksellinen ruoka itse hankituista elintarvikkeista valmistettuna
• lapset eläimet ja eläimet hoitoon
• perinteiden vaaliminen
• maalausterapiaa
• elämyspaketit
• green care gym/workout
• yrttiterapia
• väri tuoksu terapia
• lintubongaus
• teemaleirit
• latotanssit
• maataloustuotteet makuuhuoneessa
• parisuhdeleirit
• taideterapia
• rantasauna
• nudistileirit
• eläinterapia
• harrastetilat esim. hylätyt koulut
• entisten tunteiden ja sioiden museo uusioperheille
• kalastusretket
• uusiosuvun esittäminen uusioperheille
• erilaisuuden hyväksymisen koulutus
• mielenterveys
• vammaiset
• vanhukset
• sinkut
• laihdutusleirit
• parisuhdeleiri
• tekemisen kautta oppiminen
• terve vuorokausiloppu
• LIVIN LAB ,yrittäjän maatila "testialustana" (voisi testata ideoita käytännössä)

Ryhmä vihreä: Ritva L, Sanna N, Pirjo H, Pauliina P, Venla M, Suvi P

• Uusioperheleirit maalla: puolueeton ympäristö, tapaavat muita samassa tilanteessa olevia

-->vertaistuki ja suhteellisuudentaju.

• Uusioperheleireillä selvitetään perusasiat --> kuka sukua kenellekin, mikä on kenenkin rooli uudessa perheessä. Läpi käydään hyvät ja huonot tunteet
• Joulu maalla: konkreettiset joulun valmistelut, perinteet, eläimet, niille joille ei ole paikkaa minne mennä jouluna tai traumaattisia kokemuksia jouluista: yksinäiset, syrjäytyneet, vanhukset
• Luonnonvarojen hyödyntäminen maalla: opetuskäyttö, mielenterveys, päihdeongelmaiset, vanhukset, päiväkoti
• Maaseudun elämykset huono-osaisille, vähemmistöille ja syrjäytyneille. Annetaan mahdollisuus päästä toimintaan mukaan tasa-arvoisina.
• Luonnonläheisyys vastakohtana markkinatalous –ajattelulle.
• Seikkailumetsät lapsille
• Pikkujoulut landelle
• Vanhat ja nuoret yhteen
• Mahdollisuus puhtaaseen, luonnonläheiseen ja luonnollisesti tuotettuun ruokaan.
• Päättäjät vietäisiin maaseudulle.
  
  Ryhmä keltainen: Hanna T, Tuija N, Alisa T, Tiina K, Anni T, Anna H, Marika M

• Ongelmanuori vuorovaikutukseen eläinten kanssa
• kehitysvammaisille talvihuvipuisto: mäenlaskua ym.
• vanhuksille palvelutalossa perinteistä itse tehtyä ruokaa, lypsymahdollisuus
• vanhuksille retkiä karjalaan
• vanhuksille saunomismahdollisuus, savusaunaan, avantouinti
• kehitysvammaiset ajamaan hevosella
• Kehitysvammaiselle aikuinen tukihenkilö
• - ”- yksilöllisyys otettava huomioon, sopivasta haastetta, ei liian vähän.
• karjalanpiirakoiden leivontaa mummoille viriketoiminnaksi
• vanhainkoti ja päiväkoti samaan rakennukseen, vierailuja molemmin puolin
• vanhainkodille verstas
• ongelmanuorille toimintaa luonnossa
• omia hoitokoiria tai hevosia kehitysvammaisille
• telttailua kaikille
• lapset parkkiin maatilalle – aikuiset keskenään vaikka marjaan
• vanhainkoti: kodin omainen maisema järvelle
• vanhukset voisivat opettaa ja näyttää kuinka ennen toimittiin (voin valmistus)
• uusioperheille, tee se itse- tehtäviä ryhmäyttämiseen. majan rakenuus
• parisuhteen rakentamiseksi pareille yhteistä tekemistä
• uusiosuvun toimintapäivät ja leirit
• perinnetilan hoito päiväksi tai viikoksi
• poroajelua myös eteläsuomeen!

Ryhmä 4:Ennaltaehkäisevään työhön eri-ikäisten ihmisten parissa liittyvät ideat

Campin vetäjät: Anne-Leena Juntunen ja Katriina Hyvönen

Ryhmä 1 :Anne Tolonen, Markus Ahonen, Sari Bovellan ja Jenna Huttunen

Vanhusten parempi ja yksilöllinen kohtelu

Ideamme tavoite on vanhusten parempi ja yksilöllinen kohtelu, esimerkiksi kotona asumisen tukemisen ja hyödyllisyyden tarpeen tuntemisen kautta.

Välineet: tiedottaminen etuuksista ja muista asioista kohderyhmille sekä muille asianomaisille, tuloerojen tasaaminen ja lisärahoituksen hankkiminen.

Tiedottamisen ja rahan keruun keinoja: konsertit, lainat/rahastot, keräykset ja mielekäs toiminta eri-ikäisille vanhuksille.

Toiminta tapahtuu vanhuksen omassa toimintaympäristössä.

Ryhmä 2 :Lisa, H., Miiamaaria K., Tiia K. & Pirjo L.

Kiertävä kerhobussi

Kaikenikäisille seuraa ja toimintaa kaipaaville sivukylillä asuville ihmisille tarkoitettu kiertelevä bussi, jossa osallistujat voivat omien toiveidensa mukaan harrastaa eri asioita, mm. askarrella, tehdä käsitöitä, nikkaroida, keskustella, laulaa yms.

Toiminta suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa heidän toiveidensa mukaan.

Tarkoituksena vähentää yksinäisyyttä, luoda yhteistoiminnallista toimintaa, saada sivukylien sukupolvet kohtaaman toisensa.

Ryhmä 3: Mirjam-Laura, Titta, Sinikka, Katja.

Matalan kynnyksen porstua.

On lasten ja nuorten näköinen paikka, johon he saavat itse vaikuttaa. Lapsille on tarjolla mm. lautapelejä ja erilaisia lehtiä ja nuorille heidän omaa musiikkiaan. Suunnattu peruskouluikäisille lapsille ja nuorille. Paikka toimii koulun yhteydessä. Lapsen/nuoren mielen mukaan paikkaan ovat tervetulleita myös vanhemmat.

Olemassa on jo huolen puheeksiottamisen lomake ja tämä vastaa lomakkeen periaatteen käytännössä. Toiminnassa korostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa, jolloin ongelmiin voidaan puuttua ajoissa ja ne eivät pääse kehittymään suuriksi.

Tavoitteena saada lapsille ja nuorille mukava paikka. jonne he haluavat itse tulla ilman leimaantumista. Tavoitteena myös itsetunnon ja koulun yhteishengen parantaminen.

Paikassa työntekijänä toimii toimintaterapeutti. Silloin tällöin mukana toiminnassa on myös henkilöitä kertomassa näkökulmia tosielämästä mm. koulukiusaamista kokenut tai päihteiden väärinkäyttäjä. Työntekijä tekee yhteistyötä koulun kanssa (mm. luokan opettajan ja opon) sekä myös vanhempien kanssa. Lapset ja nuoret ovat myös itse vaikuttamassa paikan toiminnan suunnitteluun ja ideointiin.

Toiminnassa tärkeitä asioita ovat yhteisöllisyys, avoimuus, luottamus ja salassapito sekä erilaisten toimintamenetelmien käyttö.

Ryhmä 3:Osallistavien menetelmien kehittäminen (erit. taidelähtöiset menetelmät

Campin vetäjänä Marjaana Tuovinen

MIKÄ ON MIELESTÄSI TÄRKEÄÄ JA MERKITYKSELLISTÄ, KUN OSALLISTUN YHTEISEEN HETKEEN- linkki


KÄSINUKKETYÖPAJA

Erilaisissa työpajoissa tehdään ”käsinukkeja”, jotka kuvastavat ihmistä itseään jollain määrätyllä tavalla. Luodaan käsinukke omasta itsestä. Materiaalit voivat vaihdella monin eri tavoin ja työtapa soveltuu esimerkiksi tunnekasvatukseen. Eri tilanteissa voidaan käsitellä haaveita ja pelkoja.

Esimerkiksi perheleirillä niin lapset kuin aikuisetkin voivat yhteistoiminnallisesti tehdä nuket. Jatkotyöskentelyssä ammattilaisten kanssa puhutaan asioista nukkejen avulla. Soveltuu myös erilaisten ryhmien kohtaamiseen, esim. yläkoululaiset ja kehitysvammaiset, lapset ja vanhukset. Voidaan käyttää myös työpaikoilla


LINKKI MAATILALEIRi-tuotokseen